Toisten lapsien kanssa kanssakäyminen.
Leikkien ja pelien kautta opettaa lapsille motoriikkaa, koordinaatiota ja akrobatiaa hapkidon ohessa.
Opettaa taaperoille oikean ja väärän ero sekä kunnioitusta vanhempia kohtaan.
Harjoitukset kestävät noin 45 minuuttia ja sisältävät pelejä, leikkejä sekä hapkido-tekniikoita. Lapsen mukana on aina toinen vanhemmista!
Harjoittelijalla on koko ajan puvun lisäksi valkoinen vyö, johon ommellaan eri värinen pätkä osoittamaan harjoittelijan edistymistä.
Ryhmän ohjaajana toimii Erik Högland.
Tarjota nuorille hyvä vaihtoehto muiden urheilulajien rinnalle.
Pitää nuoret poissa ” kadulta”.
Fyysisen kunnon ja itsepuolustustaidon lisäksi antaa tapakasvatusta.
Opettaa nuorille oikean ja väärän ero sekä kunnioitusta vanhempia kohtaan.
Junioriharjoittelu on ohjattua liikuntaa. Se noudattaa suurin piirtein samoja linjoja kuin aikuisillakin, mutta lasten erikoispiirteet on otettu huomioon. Keskusjärjestö panostaa junioriohjaajien koulutukseen ja monet ohjaajistamme ovatkin käyneet junioriohjaajille tarkoitettuja erikoiskursseja.
Tavallinen harjoitus alkaa hengitystekniikalla ja alkuverryttelyllä, joka koostuu venytyksistä ja lihasten lämmittelystä. Normaalisti tehdään potkuja, käsitekniikoita ja kaatumisia. Harjoituksen lopussa on yleensä pieni kunnonkohotus ja venyttelyä. Harjoitus loppuu meditointiin.
Tavoitteena on myös opettaa lapsille itsekuria ja toisten kunnioitusta, jotta harjoittelu tapahtuu turvallisesti. Tämä on tärkeää lasten kohdalla, koska kokoerot voivat olla varsin suuria kasvuvauhdin vaihdellessa. Välillä harjoituksissa pelataan pelejä, jotta harjoitukset olisivat lapsille mieleisiä.
Vyökokeet tarjoavat harrastajille mukavia välitavoitteita, joissa voi testata taitojensa kehittymisen. Vyökokeisiin voi osallistua vain tietyin väliajoin, kun vyöhön tarvittava harjoitteluaika on ummessa ja harrastaja on ollut aktiivinen harjoittelija.
Juniorivalmennuksen vastaavana ohjaajana toimii Erik Högland ja varavastaavana ohjaajana Sami Honkala.
- tarjota hyvä vaihtoehto kunnon ylläpitämiseen ja itsepuolustustaidon oppimiseen. - mahdollisuus kansainväliseen kontakteihin. - tarjota yli "kolmekymppisille" mahdollisuus tulla mukaan lajin pariin, johon on joskus halunnut mutta ei ole tullut lähdettyä. - kohentaa kuntoa ja notkeutta sekä kehittää kordinaatiota. - tuoda harrastajan arkipäivään aivan uutta ja mielenkiintoista sisältöä. - opettaa tehokas itsepuolustustaito
Tavallinen harjoitus alkaa hengitystekniikalla ja alkuverryttelyllä, joka koostuu venytyksistä ja lihasten lämmittelystä. Normaalisti tehdään potkuja, käsitekniikoita ja kaatumisia. Harjoituksen lopussa on yleensä pieni kunnonkohotus ja venyttelyä. Harjoitus loppuu meditointiin.
Lisäksi harjoittelemme ottelutekniikkaa, jolloin laitamme suojavarusteet päälle (hanskat, säärisuojat, hammassuojat). Hyvin useasti pidämme myös mattopainiosioita harjoitusten yhteydessä.
Tullakseen hyväksytyksi vyökokeeseen tulee harrastajan täyttää tietyt vaatimukset. Luonnollisesti taitotason tulee olla sellainen,kuin kyseessä olevan vyökoe edellyttää, lisäksi harrastajan tulee harjoitella tietty vähimmäisaika. Vähimmäisaika on eripituinen riippuen suoritettavasta vyöarvosta. Vähimmäisaika kasvaa, mitä korkeammalle mennään vyöarvoissa. Harrastajalla tulee olla myös riittävästi harjoituskertoja, ennen kuin voi pyrkiä vyökokeeseen.
Iän mukanaan tuomat rajoitteet eivät ole esteenä vyöarvon korottamiselle. Varttuneempi hapkidoin (Hapkidon harrastaja) voi osoittaa osaamisensa myös muuten kuin tekemällä tekniikat nuoren voimalla ja vauhdilla. Hänen on pystyttävä paikkaamaan näitä puutteita ymmärtämällä Hapkidon perussäännöt ja tekniikoiden toimivuuden periaatteita, sekä osattava myös opettaa näitä asioita.
Valmennuksesta vastaa: Erik Högland, apuohjaaja Aki-Petteri Lauri, apuohjaaja Ville Pippola,